Eläkkeelle siirtyminen papin työstä ja unohtumaton lähtöjuhla

Helmikuussa 2014 päätin siirtyä eläkkeelle. Seuraavana kuukautena täytin 65 vuottta. Tämä ei ollut vain työuran päättäminen; se merkitsi myös uuden elämänvaiheen alkua. Papin työ on sydäntäni lähellä, mutta elämässäni oli tullut aika muutokselle. Haluan jakaa kokemukseni tästä tärkeästä hetkestä ja unohtumattomista lähtöjuhlistani.

Elämänmuutokset ja päätöksen tekeminen

Eläköitymisen harkinta ei ollut helppoa. Työni oli tärkeää, mutta huomasin, että se aiheutti myös haasteita. Asuin Helsingissä, mutta työskentelin Luhangan vanhassa pappilassa. Tämä toi mukanaan käytännön haasteita. Keskimäärin noin 500 euroa kuukaudessa menivät asumiskuluihin, bensoihin ja muihin menoihin. Esimerkiksi matka kotoani Luhankaan oli 230 kilometriä. Tein pitkiä ajomatkoja aina sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen kotiin ja keskiviikkoisin takaisin työhön. Tämä vei paljon aikaa ja voimia, ja tunsin ajoittain, että työni olisi voinut kärsiä. Autossa istumiseen meni pari 8 tunnin työpäivää viikossa. Se kaikki oli pois tehokkaasta työajasta. Maltoin kuitenkaan nauttia työstäni. Haluaisin muistuttaa, että 10 vuoden kokemukseni papin työssä oli opettanut minulle tärkeitä asioita elämästä ja ihmisten välisistä suhteista.

Lähtöjuhlaa varten valmistautuminen

Papin lähtöjuhlat ovat tärkeä perinne. Se on tilaisuus, jossa kollegat ja yhteisö kokoontuvat yhteen. Valmistautuessani juhlaan koin jännitystä, iloa ja haikeutta. Tiesin, että tämä oli tilaisuus kiittää kaikkia niitä, jotka olivat olleet mukana matkani varrella. Suunnittelin puheeni huolellisesti ja mietin, mitä haluaisin jakaa kokemuksistani. Lisäksi päätin, että juhlapäivänä haluaisin, että jokainen osanottaja olisi mukana juhliimme, sillä yhteisön voima on korvaamaton.

Unohtumaton juhlapäivä

Juhlapäiväni koitti, ja tunnelma kirkossa oli elävä. Vaikka eläköidyin, pappistyöni vaikutus pysyy mukanani koko loppuelämäni. Messun jälkeen nauttimme kahvia ja kuuntelimme puheita. Ystävät, kollegat ja seurakuntalaiset kokoontuivat yhteen, ja heidän läsnäolonsa teki päivästä erityisen. Noin 50 ihmistä oli tullut juhlimaan kanssani, ja se tuntui sydämeltä.

Musiikkia ja merkityksellisiä puheita

Juhlan keskiössä olivat musiikki ja puheet. Kirkkoherra Tuula piti sydämellisen puheen, joka sai monet liikuttumaan. Kappalainen Annukka lauloi kauniisti, ja kanttori Aki säesti. Musiikista vastasi taitava diplomikanttori Aki. Hänen tyttärensä, kanttori Hanna, myös lauloi kauniisti. Lisäksi lastenohjaaja Milja esitti kauniin ja hauskan runon minusta ja nuoriso-ohjaaja Annika esitteli lahjoja runon aikana. Tämä yhdistelmä vahvisti yhteisömme merkitystä ja vaikutti syvästi.

Liikutuksen hetkiä

Tilaisuus oli niin tunteellinen, että kyynelten pidätteleminen oli haastavaa. Huomio ja kunnioitus työtäni kohtaan sai minut tuntemaan itseni erityiseksi. Palasin mieleeni kaikki ne hetket, jolloin jaoin iloa ja surua seurakuntalaisten kanssa, kaiken sen, mikä on tuonut merkityksen elämääni. Viimeisen puheeni jälkeen ymmärsin, että tulevat eläkevuodet antavat minulle aikaa miettiä tulevaisuutta rauhassa. Tämä juhla oli uskomaton tapa sulkea yksi elämän luku ja avata uusi mahdollisuuksien ovi.

Eläkkeelle siirtymisen merkitys

Eläkkeelle siirtyminen papin työstä on aikaa miettiä, mihin suuntaan elämää haluan ohjata. Haluaisin käyttää aikaani hyödyksi ja muistaa, että samalla tavalla kuin olen ollut palvelijana, voin edelleen palvella eri tavoin. Haluan pitää kiinni kaikesta siitä, mitä olen oppinut pappina, ja toivon, että voin luoda uusia yhteyksiä ihmisiin. Nyt kun muistelen noita hetkiä, sydämeni on täynnä kiitollisuutta. Juhlapäiväni oli enemmän kuin vain tilaisuus; se oli yhteisöni rakkauden ja arvostuksen osoitus, joka pysyy mielessäni.

Uuden aikakauden kynnyksellä

Eläkevuosien alkaminen papin työstä oli merkittävä käänne elämässäni. Olen innoissani odottamassa uusia mahdollisuuksia, vaikka tiedostan, että haasteet ovat osa matkaani. Unohtumatonta lähtöjuhlaani ympäröivät rakkautta ja tukea, ja ne jäivät mieleeni ainutlaatuisina ja sydäntä lämmittävinä hetkinä. Elämäni ei pääty tähän. Katselen tulevaisuuteen avoimin mielin! Pappina oppimani asiat, ystävyyssuhteet ja yhteisön tuki kantavat minua edelleen. Eläkevuodet voivat avata uusia seikkailuja, ja olen valmis kohtaamaan ne innolla.

Farewell celebration in a church setting